Havumetsässä kulkiessa aistii melkein ikuisen tuoksun. Ilmassa on fytonsideja, haihtuvia hoitavia öljyjä, joita erittyy eniten juuri havupuista.
Aromaattiset havupuut kehittyivät maapallolla 300 miljoonaa vuotta sitten, joten me olemme aina eläneet yhdessä. Siksi tuntuu vain loogiselta, että kuusta käytetään aromaterapiassa maadoittavan vaikutuksen tuottamiseksi ja mäntyä elvyttämään väsymyksestä sekä selkeyttämään mieltä.
Männyistä haihtuvien öljyjen tiedetään lisäävän elimistön hyvien tappajasolujen toimintaa ja auttavan näin ehkäisemään esimerkiksi hengitystietulehduksia. Keuhkoparantolat onkin aina rakennettu mäntyjen vaikutuspiiriin. Japanissa terveysmetsät ja metsäkylvyt hyödyntävät eniten nimenomaan havupuita.
Nykyään tiedetään, että pohjoiset havupuut hoitavat paitsi antamalla niin myös ottamalla: ne sieppaavat ilmasta tehokkaasti haitallisia pienhiukkasia. (Janne Räsäsen väitöskirja Role of Northern Tree Species in Capture of Atmospheric Fine Particles).
Entä havujen käyttö sisäisesti?
Kookkain ja painavin metsissämme elävä kanalintu, metso, pärjää läpi kylmimmän vuodenajan syömällä melkein pelkästään männyn neulasia. Metso saa niistä tarvitsemansa vitamiinit, ja kivennäisaineet.
Menu on kuitenkin vaativa linnun elimistölle ja metso vaihtaa sen kesällä toiseksi. Myös ihmisen kannattaa ehdottomasti nauttia havupuiden hyödyistä, mutta niiden voiman vuoksi rajatusti. Neulasten sisältämät tehoaineet voivat aiheuttaa joillekin allergiaa ja liian pitkäaikaisesta käytöstä voi seurata muitakin haittoja.
Parasta on siis toimia havujenkin kanssa suklaasäännöillä: kohtuukäytöstä on paljon iloa ja hyötyä!
Havupuut sisältävät reilusti A- ja C-vitamiineja, jälkimmäistä moninkertaisesti verrattuna esimerkiksi sitruunaan tai appelsiiniin. Niissä on myös antioksidantteja, flavonoideja, hartseja ja tarpeeneja. Havut ovatkin aina olleet osa perinteistä kansanlääkintää ja edelleen rohdoskäytössä suosittu on esimerkksi yskänsiirappi kuusenkerkästä.
Jos maanomistajan lupa tai esimerkiksi luonnontuotelupa Metsähallituksen monikäyttömetsään löytyy, ovat havut männystä (Pinus sylvestris), kuusesta (Picea abies) ja katajasta (Juniperus communis) kerättävissä läpi vuoden.
Käytössä pääsee helpoiten alkuun valmistamalla teetä ja mausteita. Sekoituksesta ja havujen iästä riippuu, valmistuuko teepannuun sitruunainen, pihkainen vai savuinen juoma. Joka tapauksessa kupillisen jälkeen hengitys tuntuu avautuvan.
Männyn talvineulasia voi puolestaan käyttää mausteena rosmariinin tapaan. Villiyrttispesialisti ja keittiömestari Sami Tallberg neuvoo uuttamaan neulasten maun öljyyn tai liha-, kala- tai kasvisliemeen, josta havut siivilöidään pois ennen käyttöä.
Lisää reseptejä havupuista:
Keppisoppa
- 25 cm katajanoksaa
- 25 cm kuusta
- 25 cm mäntyä
- 5 l kaivo- tai lähdevettä
- 1 rkl aurinkosuolaa (puhdistamatonta merisuolaa)
Huuhtele oksat tai kerää ne sateen jälkeen. Pilko noin 10 cm:n pätkiksi. Keitä vesi ja suola. Kaada kuuma vesi oksien päälle, jolloin veteen liukenee hartseja ja antioksidantteja.
Anna veden seistä huoneenlämmössä kannen alla kaksi vuorokautta. Siirrä sitten kylmään, alle 10 asteeseen, eli jääkaappiin tai maakellariin viikoksi. Siivilöi soppa.
Käytetään flunssan torjuntaan, vastustuskyvyn vahvistamiseen, yskään tarvittaessa 2 dl päivässä.
(Sami Tallberg: Koivunmahlaa & Kaviaaria)
Vehkosuon pihkavoide
5 dl pihkaa kokkareina
2 dl kasviöljyä
1,5 dl hunajaa
Pihka lämmitetään kattilassa, kasviöljy lisätään notkistamaan seosta. Siivilöidään harson läpi mahdollisien roskien poistamiseksi. Lisätään hunaja.
Mäntyvoide haavoille ja lihaskipuihin
- 8 rkl oliiviöljyä
- 20 g mehiläisvahaa
- 1 rkl hunajaa
- 10 tippaa eteeristä mäntyöljyä
Kuumennettuun oliiviöljyyn lisätään muut ainekset.
(Sinikka Piippo: Elinvoimaa puista)
Männynneulasmehu
- 2,5 dl neulasia
- 2 l vettä
- 1 sitruuna
- 8 dl sokeria
Neulaset ja vesi pannaan kattilaan. Keitetään 30 minuuttia, siivilöidään. Lisätään sokeri ja sitruunamehu. Keitetään 30 minuuttia. Pullotetaan. Säilytetään kylmässä ja nautitaan vedellä laimennettuna.
(Ulla Toivonen, kirjassa Sinikka Piippo: Elinvoimaa puista)
Tekstin kirjoittaja Annika Suvivuo on Kanta-Hämeeseen asettunut luonnonvara-alan opiskelija, ammatiltaan toimittaja ja valokuvaaja.
Luontoemon havutuotteita: Metsän Rauha -havutee, Päijätär Havusuola, Päijätär Havuöljy, Päijätär Kuusenkerkkäsiirappi