Paju (Salix spp) tunnetaan sen sisältämästä salisiinista, joka on saanut nimensä pajun latinankielisen nimen mukaan. Kipulääkkeiden salisyylisappo on alun perin eristetty pajusta.
Salisyylihappoa käytetään myös monessa ihonhoitotuotteessa tulehdukseen, punoitukseen, akneen, finneihin, mustapäihin, rasvaiselle iholle ja hilseeseen.
Pajunkissat
Pajunkissat ovat ihanan pörröisiä kevään merkkejä, joita tänä vuonna sattuu olemaan juuri huhtikuun alussa olevan pääsiäisen aikaan. Pajunkissoilla sanotaan olevan hormoneja tasapainottava vaikutus. Sadoin pienin kukin kukkivia ja siitepölyä erittäviä pajunkissoja on käytetty myös hermojen rauhoittamiseen ja nukkumisvaikeuksiin. Pieni lusikallinen kuivattuja kukkia riittää teekupillisen valmistamiseen.
Pajunkuori
Paras aika kerätä pajunkuorta on keväällä ennen lehtien puhkeamista, koska silloin kuori irtoaa parhaiten.
Salisiinia sisältävän kuoren voi kuivattaa ja jauhaa, ja sitä voi uuttaa öljyyn tai alkoholiin. Pajunkuoriöljy on ominaisuuksiensa ansiosta hyvä kipuöljy. Myös tuoretta pajunkuorta voi kokeilla pureskella päänsärkyyn synteettisten lääkkeiden sijaan. Tosin salisylaatit voivat ärsyttää herkkää vatsaa. Salisylaatille herkistyneet eivät voi käyttää pajua. Sitä ei myöskään kannata käyttää salisylaatteja sisältävän kipulääkkeen tai verenohennuslääkkeen kanssa samaan aikaan.
Kivun ja kuumeen lisäksi paju tehoaa reumaan, lihassärkyyn ja niveltulehduksiin, ruuansulatushäiriöihin, hiivatulehduksiin sekä haavoihin ja ihotulehduksiin. Pajun kuoresta ja lehdistä voi tehdä teetä, öljy- tai alkoholiuutoksia ja vesiuutokseen kastettuja kääreitä.
Kuoritun pajunoksan voi myös kuivata ja säilyttää – jos ei heti käytä – korin punomista tai muita käsitöitä varten. Huomaa, että pajujen keruu ei kuulu jokaisen oikeuksiin.
Pajunkuori irtoaa vielä lehdellisistäkin oksista, ja lehdetkin voi ottaa talteen ja uuttaa vaikka jalkakylpyyn ja loput käyttää kasvovedeksi. Loput pajunkuoret, joista ei keitä teetä, voi laittaa pilkottuna kuivumaan.
Pajunkuoritee kipuihin ja särkyihin
Perusohje:
- Pajunkuorta pieniksi palasiksi leikattuna, kuivattuna 1-2 tl, tuoreena 1-2 rkl
- n. 0,5 l vettä
- Lisää kiehuvaan veteen tai kaada kiehuva vesi päälle, anna hautua 10-15 minuuttia
Nauti kaksi kuppia päivässä – testaa ensin pienellä määrällä sopivuus omalle vatsallesi. Voit käyttää myös ulkoisesti ihohauteisiin, kylpyihin ja kasvovetenä.
Itse keitin noin litran vettä, johon laitoin muutaman pitkän suikaleen tuoretta, juuri irrotettua pajunkuorta. Annoin porista noin viisi minuuttia, missä ajassa vesi vaihtoi väriä ihanan kullanruskeaksi. Jätin teen hautumaan ja jäähtymään vielä noin kymmeneksi minuutiksi. Uutteessa oli makean lempeän hunajainen tuoksu ja myös maku oli melko vahva, makeahko ja hyvin miellyttävä. Päänsärystä kärsineelle pojalleni laitoin mukaan varmuuden vuoksi mausteeksi hieman hunajaa ja puristuksen limettiä, ja näin ainakin maistui tosi hyvin.
Kupillisen juotuani tsekkasin pojan tuntemuksia: ”mm, no vähän vatsassa tuntuu”. Joo, koska niin tuntui minullakin, ei siis kipua, väänteitä tai sen suurempaa, mutta tuntui. Tunne meni pian ohi, mutta toista kuppia ei heti tehnyt mieli juoda… Testataan huomenna uudestaan jääkaappikylmänä! Pajunkuori saattaa rasittaa vatsaa, sanotaan, ja ehkä tuo sattui olemaan niin tuoretta ja ytyä kamaa. Tai ehkä pienempikin annostelu pajunkuorta riittää jatkossa.
Ja koittaa se lehtienkin aika sieltä myös pian tällä kevään etenemisen vauhdilla! Tässä vielä lehtiuutoksen ohje.
Pajunlehtiuutos väsyneille jaloille ja auringonsivelemille kasvoille
- 2-3 rkl pajun tuoreita lehtiä (kuivattuna 2 tl)
- 0,5-1 l noin 80 asteista vettä (eli vähän aikaa kiehumisen jälkeen)
- Kaada vesi lehtien päälle ja anna hautua noin 15 minuuttia.
Käytä osa heti jalkakylpyyn. Laita loput jääkaappiin ja käytä kasvovetenä.
