![\"\"](\"https:\/\/luontoemo.fi\/wp-content\/uploads\/2021\/04\/heinikatajisto-e1618815793759.png\")
<\/a><\/p>\nTekstin kirjoittaja Heini Katajisto on sysm\u00e4l\u00e4inen maaseutuyritt\u00e4j\u00e4, mets\u00e4nhoitaja, opas, sienineuvoja ja luonnontuotealan toimija.<\/p>\n
Suomessa on laajat jokamiehenoikeudet ja niiden ansiosta suomalaiset ovat saaneet marjastaa ja sienest\u00e4\u00e4 metsiss\u00e4, vaikka eiv\u00e4t itse omista mets\u00e4\u00e4. Suomessa saamme nauttia puhtaasta ilmasta ja luonnossa kasvavat raaka-aineet ovat puhtaita ja turvallisia sy\u00f6d\u00e4.<\/p>\n
Maaseudulla ymp\u00e4ri valtakuntaa on maa- ja mets\u00e4tiloja, osalla asutaan viel\u00e4 ymp\u00e4ri vuoden, osasta asukkaat ovat muuttaneet ty\u00f6n per\u00e4ss\u00e4 kaupunkiin ja maalla vietet\u00e4\u00e4n vain vapaa-aikaa. Tilat ovat olleet alun alkaenkin suhteellisen pieni\u00e4 ja perinn\u00f6njakojen my\u00f6t\u00e4 tilat ovat voineet jakautua sisarusten kesken yh\u00e4 pienemmiksi palstoiksi. Hyvin monet ovat kuitenkin halunneet s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 siteen kotimaakuntaan omistamalla palan mets\u00e4\u00e4. Perhemets\u00e4tilat ovat keskim\u00e4\u00e4rin 30 hehtaarin suuruisia.<\/p>\n
Suomessa yksityiset mets\u00e4nomistajat, tavalliset perheet, omistavat mets\u00e4maasta 60\u00a0%. Etenkin Pohjois-Suomessa on laajoja valtion omistamia alueita. V\u00e4hint\u00e4\u00e4n kaksi hehtaaria mets\u00e4maata omistavia perhemets\u00e4tiloja on noin 350\u00a0000. Omistajia n\u00e4ill\u00e4 tiloilla on kaksinkertainen m\u00e4\u00e4r\u00e4, yli 600\u00a0000 ihmist\u00e4.<\/p>\n
Suomen kutsutaan tuhansien j\u00e4rvien maaksi ja sit\u00e4 se onkin, kuitenkin mets\u00e4t\u00a0peitt\u00e4v\u00e4t yli 75\u00a0prosenttia Suomen maapinta-alasta. Suomi on suhteellisesti Euroopan mets\u00e4isin maa. On Suomessa paljon soitakin ja siell\u00e4 kypsyv\u00e4t lakat ja karpalot. Pohjoisen lakkaa on syysmarkkinoilla myynniss\u00e4 my\u00f6s etel\u00e4isess\u00e4 Suomessa, lakkasuotkin kun sijaitsevat p\u00e4\u00e4osin siell\u00e4 pohjoisessa.<\/p>\n
Omavaraisuus perheen ruokahuollossa on teollistumisen ja kaupungistumisen my\u00f6t\u00e4 v\u00e4hentynyt. Samalla on syntynyt uutta yritystoimintaa elintarviketeollisuuteen. Uudelle vuosituhannelle siirrytt\u00e4ess\u00e4 luonto, luonnonmukaisuus, luomu ja kasvisruokavalio ovat olleet yh\u00e4 enemm\u00e4n pinnalla. Pieni\u00e4 jatkojalostusyrityksi\u00e4 on syntynyt ja verkkokauppojen ansiosta tuotteita voi markkinoida laajasti \u2013 paikallisia myyj\u00e4is- ja markkinatapahtumia unohtamatta.<\/p>\n
Mets\u00e4puolella puhutaan mets\u00e4nomistamisen tavoitteista ja mets\u00e4n merkityksest\u00e4 omistajalleen. Puuntuotannon ohella ja rinnalla koetaan virkistysk\u00e4ytt\u00f6 t\u00e4rke\u00e4ksi. Mahdollisimman monipuolinen mets\u00e4n rakenne takaa erilaisia marjastus- ja sienestysmahdollisuuksia. Maanomistaja itse voi toimittaa markkinoille my\u00f6s niit\u00e4 keruutuotteita, jotka eiv\u00e4t ole jokamiehenoikeuksien piiriss\u00e4. Esimerkiksi mahla, pakuri, kuusenkerk\u00e4t ja koivunlehdet ovat nousseet mets\u00e4n myyntituotteiksi perinteisen puutavaran rinnalle.<\/p>\n
Keruutuotteet ja puuntuotanto eiv\u00e4t onneksi ole toisiaan poissulkevia, talousmetsi\u00e4 voi hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 molemmilla tavoilla. Tavanomaisen mets\u00e4n voi my\u00f6s sertifioida luomukeruualueeksi. Silloin maanomistaja sitoutuu noudattamaan luomum\u00e4\u00e4r\u00e4yksi\u00e4 ja ilmoittamaan sellaiset k\u00e4sittelyt, joiden takia kyseinen alue siirtyy karenssiin kolmeksi vuodeksi. Luomualueella ei saa k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ureaa juurik\u00e4\u00e4v\u00e4n levi\u00e4misen est\u00e4v\u00e4n\u00e4 kantok\u00e4sittelyaineena ja lannoitteista vain osa on luomutuotannossa hyv\u00e4ksyttyj\u00e4.<\/p>\n
Suomalaiset marjat, sienet ja muut keruutuotteet miellet\u00e4\u00e4n yleisesti luomuksi, luomumerkki\u00e4 voi tuotteessa kuitenkin k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 vain silloin kun koko tuotantoketju on sertifioitu ja raaka-aineen alkuper\u00e4 on selvitett\u00e4viss\u00e4. Meist\u00e4 moni p\u00e4\u00e4see kotioloissa viel\u00e4 pitemm\u00e4lle, kun avaa pakastimen ja ottaa sielt\u00e4 purkin mustikoita. Mieleen muistuu loppukes\u00e4n mets\u00e4retki tuttuun marjapaikkaan ja kuinka monta litraa marjoja kertyik\u00e4\u00e4n t\u00e4n\u00e4 vuonna. Niin, tai kaupan pakastealtaasta marjat poimien, makuel\u00e4myksen mukana tulee tietoisuus marjan alkuper\u00e4st\u00e4 ja viesti suomalaisesta mets\u00e4st\u00e4.<\/p>\n