[et_pb_section fb_built=”1″ fullwidth=”on” _builder_version=”4.6.5″ _module_preset=”default”][et_pb_fullwidth_header title=”@ET-DC@eyJkeW5hbWljIjp0cnVlLCJjb250ZW50IjoicG9zdF90aXRsZSIsInNldHRpbmdzIjp7ImJlZm9yZSI6IiIsImFmdGVyIjoiIn19@” _builder_version=”4.7.4″ _dynamic_attributes=”title” _module_preset=”default” background_enable_color=”off” background_image=”https:\/\/luontoemo.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/10\/Luontoemo_palvelut_header.jpg” background_position=”bottom_right” custom_padding=”20vh||20vh||true|false” background_last_edited=”on|phone” background_position_phone=”bottom_left” custom_css_logo=”max-width:400px;||margin-bottom:24px;” button_one_text__hover_enabled=”off|desktop”][\/et_pb_fullwidth_header][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ _builder_version=”4.6.5″ _module_preset=”default”][et_pb_row _builder_version=”4.6.5″ _module_preset=”default”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.6.5″ _module_preset=”default”][et_pb_text _builder_version=”4.7.7″ _module_preset=”default” link_font=”|||on|||||” text_orientation=”center” max_width=”500px” module_alignment=”center”]<\/p>\n
[\/et_pb_text][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row _builder_version=”4.7.7″ _module_preset=”default”][et_pb_column _builder_version=”4.7.7″ _module_preset=”default” type=”4_4″][et_pb_text _builder_version=”4.7.7″ _module_preset=”default” hover_enabled=”0″ sticky_enabled=”0″]<\/p>\n
Marjat ovat ravitsemuksellisesti mainiota ruokaa, koska niiss\u00e4 on runsaasti vitamiineja, mineraaleja ja polyfenoleja. Eniten terveellisi\u00e4 polyfenoliyhdisteit\u00e4 l\u00f6ytyy marjojen kuoresta. Useimmat luonnonmarjat ovat hyvi\u00e4 ravintokuitujen l\u00e4hteit\u00e4 ja sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t enemm\u00e4n kuitua ja v\u00e4hemm\u00e4n sokeria kuin hedelm\u00e4t. Marjat ovat yksi t\u00e4rkeimmist\u00e4 C-vitamiinil\u00e4hteist\u00e4 pohjoismaisessa ruokavaliossa, ja ne ovat my\u00f6s hyv\u00e4 E-vitamiinin l\u00e4hde. A-vitamiinia marjoissa esiintyy sen esiasteessa, karotenoideissa. Marjojen sis\u00e4lt\u00e4mi\u00e4 kivenn\u00e4isaineita ovat kalium, kalsium, rauta, magnesium, sinkki, seleeni ja mangaani.<\/p>\n
[\/et_pb_text][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row column_structure=”1_2,1_2″ _builder_version=”4.7.7″ _module_preset=”default”][et_pb_column type=”1_2″ _builder_version=”4.7.7″ _module_preset=”default”][et_pb_image src=”https:\/\/luontoemo.fi\/wp-content\/uploads\/2021\/01\/mustikat-luontoemo.jpg” title_text=”mustikat luontoemo” _builder_version=”4.7.7″ _module_preset=”default” hover_enabled=”0″ sticky_enabled=”0″][\/et_pb_image][\/et_pb_column][et_pb_column type=”1_2″ _builder_version=”4.7.7″ _module_preset=”default”][et_pb_text _builder_version=”4.7.7″ _module_preset=”default” custom_padding=”3px||0px|||”]<\/p>\n
Mustikka on sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 C- ja E-vitamiineja. Lis\u00e4ksi mustikka on hyv\u00e4 ravintokuidun l\u00e4hde. Mustikan valtti on kuitenkin sen sis\u00e4lt\u00e4m\u00e4t antosyaaniyhdisteet, joita luonnonmustikassa on nelinkertaisia m\u00e4\u00e4ri\u00e4 viljeltyyn pensasmustikkaan verrattuna. Luonnonmustikan sininen malto on t\u00e4ynn\u00e4 luonnollisia sinisen v\u00e4rin tuovia antosyaaneja, kun taas pensasmustikka on sis\u00e4lt\u00e4 vaalean v\u00e4rinen.<\/span><\/p>\n <\/span><\/p>\n [\/et_pb_text][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row _builder_version=”4.7.4″ _module_preset=”default”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.7.4″ _module_preset=”default”][et_pb_text _builder_version=”4.7.7″ _module_preset=”default”]<\/p>\n Mets\u00e4mustikka suojaa tutkimusten mukaan stressin aiheuttamalta maksavauriolta, parantaa verisuonten endoteelin toimintaa, ja niill\u00e4 on antimikrobivaikutusta eli ne est\u00e4v\u00e4t bakteerien kasvua. Mets\u00e4mustikkaa on tutkittu my\u00f6s diabeteksen torjunnassa. Lis\u00e4ksi ne est\u00e4v\u00e4t happiradikaalien toimintaa eli toimivat antioksidantteina, mutta t\u00e4m\u00e4 ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 johdu pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n antosyaaneista. My\u00f6s marjojen muilla fenolisilla yhdisteill\u00e4 ja niiden sis\u00e4lt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 C-vitamiinilla on antioksidanttivaikutusta. T\u00e4rkein antosyaani mets\u00e4mustikassa on syanidiini, ja kaikki eri antosyaanit huomioiden mets\u00e4mustikassa on monipuolisemmin antosyaanien erilaisia alatyyppej\u00e4 kuin pensasmustikassa.\u00a0<\/span><\/p>\n<\/div>\n [\/et_pb_text][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row _builder_version=”4.7.7″ _module_preset=”default” column_structure=”1_2,1_2″][et_pb_column _builder_version=”4.7.7″ _module_preset=”default” type=”1_2″][et_pb_text _builder_version=”4.7.7″ _module_preset=”default” hover_enabled=”0″ sticky_enabled=”0″]<\/p>\n Puolukassa on runsaasti ravintokuitua, A-, B-, C-, E- ja K-vitamiineja sek\u00e4 rautaa, kuparia ja mangaania. Sen antioksidantit, joita kutsutaan polyfenoleiksi, vahvistavat immuunij\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4, mukaan lukien lignaanit, proantosyanidiinit, stilbeenit, resveratroli ja kvertsetiini. Puolan virkist\u00e4v\u00e4 maku tulee sitruuna-, omenahappo- ja bentsoehaposta, jotka ovat my\u00f6s luonnollisia s\u00e4il\u00f6nt\u00e4aineita.<\/p>\n <\/p>\n [\/et_pb_text][\/et_pb_column][et_pb_column _builder_version=”4.7.7″ _module_preset=”default” type=”1_2″][et_pb_image src=”https:\/\/luontoemo.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/11\/Luontoemo_ravintolisat_t.jpg” _builder_version=”4.7.7″ _module_preset=”default” alt=”Luontoemo ravintolis\u00e4t” title_text=”Luontoemo_ravintolisat_t” hover_enabled=”0″ sticky_enabled=”0″][\/et_pb_image][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row _builder_version=”4.7.7″ _module_preset=”default”][et_pb_column _builder_version=”4.7.7″ _module_preset=”default” type=”4_4″][et_pb_text _builder_version=”4.7.7″ _module_preset=”default” hover_enabled=”0″ sticky_enabled=”0″]<\/p>\n Tutkimukset ovat osoittaneet, ett\u00e4 puolukka muun muassa v\u00e4hent\u00e4\u00e4 terveydellisi\u00e4 hy\u00f6tyj\u00e4 verensokeria, verenpainetta, kolesterolia ja maksarasvaa. Resveratrolia – jota l\u00f6ytyy my\u00f6s purppuran ryp\u00e4leist\u00e4 ja punaviinist\u00e4 – tutkitaan laajalti sen ennaltaehk\u00e4isevien ominaisuuksien vuoksi syd\u00e4nsairauksia ja insuliiniresistenssi\u00e4 vastaan. Lignaanit, jotka ovat fenolisia fytoestrogeeneja, voivat est\u00e4\u00e4 hormoniin liittyv\u00e4n sy\u00f6v\u00e4n ja syd\u00e4nsairaudet. Quercetin, toinen antioksidantti, voi my\u00f6s v\u00e4hent\u00e4\u00e4 allergisia reaktioita sek\u00e4 verenpainetta. Puolukka on luonnollisesti runsaasti kuitua, mik\u00e4 parantaa ruoansulatusta. Muiden marjojen tapaan sill\u00e4 on ik\u00e4\u00e4ntymist\u00e4 est\u00e4vi\u00e4 ominaisuuksia, ja erityisesti arbutiinipitoisuutensa vuoksi se on erinomainen iholle. Proantosyanidiinien on havaittu est\u00e4v\u00e4n haitallisten bakteerien kasvua virtsateiden, mahalaukun limakalvon ja suun sein\u00e4miss\u00e4. Mets\u00e4marjat sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 terveytt\u00e4 edist\u00e4vi\u00e4 rasvahappoja: puolukka yhdell\u00e4 on t\u00e4ydellinen tasapaino omega-3- ja omega-6-rasvahappojen v\u00e4lill\u00e4.<\/p>\n [\/et_pb_text][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section]<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Luonnonmarjoilla ja erityisesti Pohjolan villimarjoilla on korkea ravintoainetiheys. Ne ovat t\u00e4ynn\u00e4 luonnollisia vitamiineja, mineraaleja, flavonoideja ja muita antioksidantteja.Marjat ovat ravitsemuksellisesti mainiota ruokaa, koska niiss\u00e4 on runsaasti vitamiineja, mineraaleja ja polyfenoleja. Eniten terveellisi\u00e4 polyfenoliyhdisteit\u00e4 l\u00f6ytyy marjojen kuoresta. Useimmat luonnonmarjat ovat hyvi\u00e4 ravintokuitujen l\u00e4hteit\u00e4 ja sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t enemm\u00e4n kuitua ja v\u00e4hemm\u00e4n sokeria kuin hedelm\u00e4t. Marjat ovat yksi t\u00e4rkeimmist\u00e4 […]<\/p>\n","protected":false},"author":7,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"_et_pb_use_builder":"on","_et_pb_old_content":"","_et_gb_content_width":"","footnotes":""},"dipi_cpt_category":[],"class_list":["post-3155","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/luontoemo.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/3155","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/luontoemo.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/luontoemo.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/luontoemo.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/7"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/luontoemo.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=3155"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/luontoemo.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/3155\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/luontoemo.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=3155"}],"wp:term":[{"taxonomy":"dipi_cpt_category","embeddable":true,"href":"https:\/\/luontoemo.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/dipi_cpt_category?post=3155"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}